Esittely
Fake Five on helsinkiläinen lauluyhtye, joka esittää a cappella-musiikkia pääasiassa akustisesti. Lauluyhtye perustettiin marraskuussa 2001. Nykyisessä kokoonpanossa laulavat Taina Jaatinen (s), Jaana Lindström (a), Juha Ollikainen (t), Atro Tossavainen (t/bar) ja Aatos Kiiveri (b).
Yhtyeen ominta alaa on jazzahtava viihdemusiikki, mutta Fake Five taipuu tarvittaessa moneen muuhunkin kuten kansanlauluihin, kuoromusiikkiin tai hengelliseen musiikkiin.
Fake Five on niittänyt mainetta voittamalla Kotkan Meripäivien yhteydessä järjestettävän yhtyelaulukilpailun vuonna 2002 ja saavuttamalla finaalipaikan Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailussa vuonna 2005. Fake Five on ollut kutsuttuna esiintyjänä mm. Kymijoen Lohisoitossa 2003, Vaasan kuorofestivaaleilla 2004 sekä Joulupadan 100-vuotisjuhlan kunniaksi pidetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa 2006.
Nykyiset jäsenet
Taina
Musiikillinen matkani on alkanut lapsuuden olohuonekonserteista, laulu- ja pianotuntien kautta kuoro- ja lauluyhtyetoimintaan. Sibelius-lukiota käydessäni harkitsin jopa musiikkialalle lähtemistä, mutta päätinkin sitten valita luonnontieteen ja tutkijan uran. Musiikki on kuitenkin koko ajan kulkenut matkassa vakavasti otettavana harrastuksena ja suuren mielihyvän tuottajana. Lauluyhtyekuvioihin päädyin ensimmäisen kerran 1990-luvun alkupuolella. Lauluyhtyemusiikki on mahtavaa, koska se haastaa sekä yksilön että ryhmän tasolla. Ja pelkkää haastettahan homma ei suinkaan ole, vaan musiikillinen harmonia ja puhdas sointi hivelevät sielua ja saavat silloin tällöin kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä.
Jaana
Yhdessä laulamisen hienous on sen mahdollistamassa virityksessä: joka kerta on uusi mahdollisuus soida yhteen ja yllättyä! Mikään ei voita yhtyelaulamista – sitä tunnetta, kun muutama yhtä aikaa soiva ääni resonoi kropassa – paitsi ehkä suuren mieskuoron sointi. Olisinkin halunnut syntyä mieskuorona…
Juha
....
Atro
Vokaalimusiikki voittaa. Treenit saadaan aikaiseksi siellä, missä jengi on koolla, tullaan paikalle ja heti päästään asiaan. Sähköinstrumenttien soittaminen on kivaa, mutta roudaaminen ja laitteiden kanssa tappeleminen on käynyt niin kovin työlääksi. Kuorossakin laulaminen on siistiä, tuskin muuten jatkaisin kuoroissa, mutta pienessä vokaaliyhtyeessä jokainen on ihan korkeimman omaäänisesti vastuussa omasta tontistaan ja siksi tämä on juttu numero uno.
Niin, se oma tontti... se on jossain miesäänten ja naisäänten välimaastossa, mitä musiikkimme sitten ikinä tarvitseekin, silloin kun en ole vokaaliperkussio-osastomme. Tähän kummalliseen kulmaan olen tullut Geddy Leen, Robert Plantin, Bruce Dickinsonin, Geoff Taten, Fishin, Stingin, King Diamondin, Barry Gibbin, David Hurleyn ynnä monien muiden yhtä lailla häikäisevien vaikka keskenään valtavan erilaisten laulajien johdattamana. Kotimaisista tällä hetkellä aktiivisista laulajista ihailen mm. Pasi Hyökkiä ja Teppo Lampelaa.
En voi sanoa olevani kaikkiruokainen musiikin suhteen, vaikka hyvin monia erilaisia juttuja kuuntelenkin jos vain aikaa riittää, olen oikeastaan toivottoman nirso ja ylikriittinen sen suhteen mitä lautaselle päätyy. Onneksi sentään Bach toimii aina.
Aatos
...
Entiset jäsenet
Juho
Laulettuani yli kymmenessä kuorossa, soitettuani hieman kitaraa ja otettuani laulutunteja on elämän rauhoittamisen takia musiikkiharrastuksista jäljellä Fake Five. Toistaiseksi leipätyötäkin on vielä tehtävä, joten laulamiselle on aina liian vähän aikaa. Kuuntelen mielelläni 1930-50-lukujen iskelmiä ja vanhaa laulumusiikkia oopperasta kansanlauluihin. Näissä laulaminen on omaa luokkaansa verrattuna nykyajan populaarimusiikkiin, jonka kuulemista välttelen. Erityisiä suosikkejani ovat Henry Theel, Erkki Junkkarinen, Lea Piltti, Kirsten Flagstad, Nikolai Gädda ja Jussi Björling.